Lähde: SPEK
Paloturvallisuustekniikan tarkoituksena on auttaa ihmistä ehkäisemään tulipaloja ja pitämään syttyneiden palojen aiheuttamat vahingot mahdollisimman vähäisinä. Automaattiset paloilmoittimet on suunniteltu havaitsemaan tulipalo mahdollisimman varhain ja ilmoittamaan siitä hätäkeskukseen tai muulle taholle, joka voi reagoida hälytykseen nopeasti. Paloturvallisuustekniikan kehitysryhmä muistuttaa, että laitteiden oikean toiminnan kannalta ihmisten osaamisella on merkittävä rooli.
Automaattinen paloilmoitin ilmoitti todellisesta rakennuspalosta 800 kertaa vuonna 2016, siis useammin kuin kaksi kertaa päivässä. Pelastusopiston tilastoinnin perusteella varhaisen paloilmoituksen arvioidaan ehkäisseen vähintään 16 miljoonan euron vahingot vuosittain.
Toimivilla paloilmoittimilla on suuri merkitys palon havaitsemisessa, tarvittavan toiminta-ajan tuottamisessa ja ne turvaavat esimerkiksi yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Palon havaitsemisesta palomiesten aloittamaan pelastus- ja sammutustyöhön kuluu keskimäärin 15–18 minuuttia. Jos palo ehtii kehittyä pitkälle, ennen kuin palo muilla keinoilla havaitaan ja sammutus- ja torjuntatehtävät aloitetaan, tuhot ehtivät tuossa ajassa pahenemaan huomattavasti.
– Automaattinen paloilmoitin on luotettava paloilmoituksen välittäjä. Se havaitsee palon luotettavimmin ja välittää siitä tiedon ensimmäisenä, kertoo turvallisuusasiatuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Erityisen tärkeä rooli ilmoittimella on, kun palonalku on tilassa, jota ihmisen on vaikea havaita. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi erilaiset välitilat, sähkökuilut, konetilat ja sähkökaapit. Huollettu ja toimiva automaattinen paloilmoitinlaitteisto antaa aikaa toimia sekä alkusammuttaa turvallisesti ja mahdollisimman aikaisin.
Automaatio ja ihminen yhdessä tekevät elämästä turvallisempaa
On hyvä aina muistaa, että vaikka kohteessa olisi asennettuna mitä palontorjuntatekniikkaa, niin mikään laitteisto ei korvaa ihmisen toimintaa. Paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa laitteet tukevat ihmisiä ja heidän toimintaansa. Tämä pätee myös paloilmoitinlaitteistoihin. Laitteistojen ylläpitoon osallistuvien on syytä jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan, jotta muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin pystytään vastaamaan.
– Laitteistovastaavan tulee saada koulutus ja erityisesti perehdytys kohdekohtaisesti. Tavoite on, että laitteistovastaava on kyseisen kohteen laitteiston asiantuntija. Laitteiston huolto ja ylläpito sekä toimien suunnittelu, perehdytys ja ohjeistus muille ovat laitteistovastaavan keskeistä osaamista, painottaa Lauri Lehto.
Laitteistovastaava ei selviä tehtävässään yksin. Paloilmoittimella varustetussa kohteessa työskentelevien ja asuvien ihmisten on pystyttävä havainnoimaan ympäristön muutoksia. ”Paloturvallisuustiimi” tukee laitteistovastaavaa ympäristön havainnoinnissa ja toiminnassa erilaisissa tilanteissa. Laitteistovastaavan lisäksi henkilöstössä on siis syytä olla riittävästi muitakin henkilöitä, joilla on riittävä perehdytys laitteiden toimintaan ja toimiin palotilanteessa. Tarkoituksen mukaista on, että paloturvallisuutta ei jätetä yhden kortin varaan.
– Laitteistot tuottavat turvallisuutta ja toimivat jokainen sekunti, mutta laitteistovastaava ei ole kohteella aina saatavilla jokainen hetki, muistuttaa Lauri Lehto.
Paljon puhutaan erheellisiä eli ei-toivottuja ilmoituksia antavista laitteistoista. Hätäkeskukseen yhdistettyjen laitteistojen määrä käytössä on arvioitu olevan tällä hetkellä 22 000–24 000. Noin kolmanneksesta laitteistoista on lähtenyt ilmoituksia – joko todellisesta palosta tai erheellisesti. Ilmoituksia antavien laitteistojen lukumäärä on kuitenkin vähentynyt.
Laitteet säädetään käyttöympäristöönsä sopiviksi. Useimmiten ei toivotut hälytykset johtuvat siitä, että tarvittavia, kiinteistön korjaustöiden aikaisia järjestelyitä ei ole toteutettu tai käyttöympäristö muuttuu ja ihmisen toiminta muuttaa olosuhteita. Laitteisto on näissäkin tilanteissa kuitenkin toiminut oikein eli niin kuin ne on säädetty toimimaan.
Erheellisen ilmoituksen jälkeen tärkeää on selvittää tilanne, mitä on tapahtunut ja miksi. Tilanteeseen johtaneet syyt on raportoitava, jotta vältytään ei-toivoituilta ilmoituksilta vastaisuudessa. Kohteesta toteutetun selvityksen lisäksi laitoksen raportin täytyy olla riittävän perusteellinen varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa pelastuslaitos laskuttaa laitteistokohdetta erheellisestä hälytyksestä.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä muistuttaa, että paloilmaisinlaitteistot tekevät aiheellisia ilmoituksia vuosittain noin 800 kpl, ja juuri näitä tilanteita varten laitteistot ovat olemassa. Mahdollisimman varhain havaittu tulipalo aiheuttaa mahdollisimman pienet vahingot.
Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita yritysmaailmasta ja paloturvallisuuden organisaatioista.
Lisätietoja:
http://www.spek.fi/palontorjuntatekniikka
Spek fakta Paloilmoittimen hoitaja.pdf
Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, puh. 040 358 3810